5. marraskuuta 2017

suuret rakkaustarinat päättyvät kuolemaan


Joskus oli vielä kaunista, aurinko paistoi värikkäisiin lehtiin ja mustiin farkkuihini. Kenties vaalensi niitä, mutta ennen kaikkea kompensoi edestä tulevan tuulen aiheuttamaa kylmyyttä. Silloin eivät hiuksenikaan liimaantuneet kasvoihini koulupäivän viimeisinä tunteina, vaan jatkoivat elämäänsä kerjäämättä huomiotani. Silloin viikko sitten, vaihdettuani Vansit maihareihin, en kuitenkaan onneksi menettänyt syksyn raivaamaa onnellisuutta. Jatkoin siinä niinä muutamana päivänä, kun kaduilla oli lunta ja paikoin hyvinkin öljyistä. Nyt lumi on taas poistunut, paljastanut alle hautaamansa lehdet ja vedestä kiiltävät asfalttiset kadut. Ja vaikka paikoin vastaan tuleekin värejä, on syksy haudattu.

Haudattu kuten kuvieni musta, vanha kissaystävä Olli. Maailman rakkain eläin ja itse asiassa ensimmäinen sellainen, jota kohtaan kehtasin tuntea jotain. Halasin ja ärsytin tahallani, käyttäydyin kuin ala-asteikäinen, ihastunut pikkupoika. Enkä edes viimeksi lähtiessäni sanonut "hei hei" tai silittänyt astuessani ulos talosta. Ehkä siksi, että vanha herra oli jo ehtinyt pihan keskelle. Ja sieltä se tuijotti minua suoraan silmiin auton lähtiessä matkaan.

Mikäli haluatte virittäytyä vielä paremmin surullisen-iloisiin tunteisiin, suunnatkaa Yle Areenaan ja käykää katsomassa sellainen leffa kuin Hiekan alla. Tajuton mestariteos! Jotain niin surullista ja kaunista samaan aikaan. 

14 kommenttia:

  1. Voi ei otan osaa kissasta. :( <3
    Ja kivasti kirjotettu tää teksti!

    VastaaPoista
  2. Voi kissa, kyllä se oman lemmikin menetys on aina rankka paikka! Onneksi aika kultaa muistot vanhoista rakkaista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, yllättävän paljon tuntuu. Juurikin noin!

      Poista
  3. voi ei, osanotot kissan kuolemasta! muistan kun meidän rakas kuoli pari vuotta sitten, oli kyllä hirveitä päiviä :-(

    VastaaPoista
  4. Täytyy tuo leffa käydä elokuvafanaatikkona katsomassa. Otan osaa suruusi <3

    VastaaPoista
  5. Osanotot rakkaan ystävän menetyksestä :( ♥ Nää kuvat varmaan jotenkin kiteyttää sun fiilikset. Marraskuu on kyllä kaikenkaikkiaan todella ankea kuukausi...

    http://fasciner.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Jep, fiilis muuttu heti ilosesta vähän harmaammaksi...

      Poista
  6. Todella kauniisti kirjoitettu, ja osanotot kissaystävän vuoksi!

    VastaaPoista
  7. Kauniisti kirjoitettu!

    http://jasukuvaa.blogspot.fi/

    VastaaPoista

© Kuvat ja tekstit ovat täysin omaa käsialaani, ellen toisin mainitse. Ethän siis kopioi niitä ilman lupaani.
© Taustakuva on Dinpatternilta.