11. marraskuuta 2017

onhan sulla elinluovutuskortti?

Muokkasin vaikuttavan puheeni mielipidekirjoitukseksi. Tässä tää, tärkeä aihe.

Miltä susta tuntuisi, jos sun elämä riippuisi täysin tuntemattomasta ihmisestä? Sellaisesta, jolle et voisi puhua. Et hänelle, etkä hänen läheisilleen. Jos kuolisit tietäen, että sulla olisi ollut mahdollisuus pelastaa ihmishenki, mahdollisesti useita, muttet tehnyt sitä?

Seiskaluokalla sanoin mun porukoille, että jos kuolen ennen kuin täytän 18, niin mun elimet lähtee eteenpäin, jos ne vaan on sopivassa kunnossa. Sain vastaukseksi, ettei todellakaan tule kuuloonkaan ja kysyessäni miksi, mulle vaan sanottiin, että "koska me ei haluta". Ja se oli se hetki, kun minä itsekkäänä seiskaluokkalaisena tajusin, ettei kaikki suhtaudu elinten luovuttamiseen samalla tavalla kuin minä.

Elinluovutuskortin pitäisi siis olla kaikilla pakollinen. Niin mikä se kortti on? Se on sellainen pankkikortin kokoinen lompakossa kulkeva läpyskä, jonka avulla sinä suostut luovuttamaan elimiäsi ja kudoksiasi kuolemasi jälkeen. Tällä kortilla siis pelastetaan ihmishenkiä. Ja tän kortin omistavana kukaan sun omaisista ei voi kumota sun tahtoa.

Yksi valtava edistysaskel ollaan kuitenkin harpattu sillä, että vuodesta 2010 lähtien elinluovutuskortti ei ole ollut välttämätön, koska lääkärit on automaattisesti olettaneet vainajan suostuneen elinluovutukseen, ellei hän ole sitä erikseen eläessään kieltänyt. Tässä on kuitenkin juuri se ongelma, että omaiset voi edelleen kieltää elinluovutuksen, koska valitettavasti kaikki eivät suhtaudu omaistensa toiveisiin yhtä myönteisesti. Me siis tarvitaan se kortti varmistamaan, ettei omaiset pilaa sun suunnitelmia.

Mutta miksi sen pitäisi olla pakollinen? No ihan vaan siksi, että se pelastaa ihmishenkiä. Sulla on vielä kuolleenakin mahdollisuus tehdä jotain hyvää ja vaikuttaa positiivisesti. Eikö kuulostakin hienolta? Ja vielä se, että veri- ja kudostyyppien pitää olla samat, jotta luovuttaminen tälle henkilölle x onnistuisi. Kaikille ei siis valitettavasti löydy sopivaa elintä ennen kuin on liian myöhäistä. Ja juurikin sen takia kaikkien pitäisi varmistaa, että omat elimet ja kudokset lähtee varmasti eteenpäin.

Ihmiset on vastustaneet elinluovutuskorttia aika monin eri perusteluin, joista varmaan eniten mä olen kuullut, että "ihmisen sielu sijaitsee sydämessä ja aivoissa, en halua menettää sitä" tai "mitä jos mun maksa menee alkoholistille, joka juo sen heti pilalle" tai "kuolema tulee sitten, kun se tulee, eikä ihmisen pitäisi siihen vaikuttaa". Ihmisten uskomuksiin mä en halua enkä aio puuttua, sanon vaan, että jos oman sydämen luovuttaminen tuntuu pahalta, niin sitä ei ole pakko luovuttaa, koska tähän elinluovutuskorttiin voi kirjata, mitkä elimet on valmis luovuttamaan. Sitten se, että ensinnäkin alkoholistit on ensin puoli vuotta kuivilla, ennen kuin niiden pistämistä elinsiirtolistalle edes harkitaan, ja silloinkin ne laitetaan sille listalle vaan, jos niiden tiedetään pysyvän erossa alkoholista ja jos niiden tiedetään kuolevan vuoden sisällä ilman uutta maksaa.

Sitten on myös niitä, jotka on vaan liian laiskoja täyttämään pienen kortin kahta kohtaa ja niitä, jotka eivät osaa käsitellä omaa kuolemaansa. Eivät siis osaa ajatella, että jonain päivänä tulee mun aika jättää tämä maailma. Näihin mä en voi edes sanoa mitään.

Miten sitten saat sen kortin? Ensinnäkin sun pitää olla yli 18 vuotta, eikä sulla saa olla mitään sairauksia, jotka pilaisi sun elinten ja kudosten kunnon. Niitä on esimerkiksi sairastetut syövät ja jotkut virustartunnat, kuten HIV, Hepatiitti B ja Hepatiitti C. Lääkärit kuitenkin onneksi pitää huolen, että kaikki nämä tärkeät asiat on hyvin, joten siitä ei kannata murehtia. Kortin noutamisestakaan ei mitenkään erityisen vaikeata olla tehty, sillä niitä saa esimerkiksi apteekeista, terveyskeskuksista, joiltain huoltoasemilta ja sitten voi myös tilata tai tulostaa netistä. Ja se on ilmaista, joten rahatilanteen ei pitäisi olla este.

Kaikki meistä haluaa pelastaa toisen hengen. Sulle on annettu mahdollisuus, älä kieltäydy siitä.

Lähteet:

12 kommenttia:

  1. Tämä on kyllä yksi niistä asioista, joita ensimmäiseksi teen, kun täytän kahdeksantoista. Enhän minä kuolleena niitä elimiäni tarvitse, hyvä vain, jos tulevat käyttöön ja voivat vaikka pelastaa jonkun hengen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, juurikin näin! Mullakin ihan yksi ensimmäisistä hoidettavista asioista, kun tarpeeksi vanha olen.

      Poista
    2. sama juttu itselläkin, kun 18 vuotta napsahti mittariin. ja hei, kannattaa myös rekisteröityä kantasolurekisteriin, kun täyttää 18! sinnekin on helppo liittyä ja perusterveellä ei ole mitään esteitä liittyä :-)

      Poista
    3. Jes, loistavaa! Ehdottomasti liityn myös sinne, kunhan ikää tulee!

      Poista
  2. Tosi hyvä teksti tärkeästä aiheesta! Minulla on jo kyllä elinluovutuskortti, vaikka olen alle 18 :o Saimme tehdä ne yläasteella biologian tunnilla. No, onpahan se ainakin kulkenut lompakossa mukana siitä asti ja on valmiina sitten kun täytän 18 :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Oho, en ookaan ennen kuullu tollasesta! Mietin, että oiskohan tossa sellanen juju, että se on siltikin omaisten päätös ennen kuin täytät 18 ja vasta 18-vuotiaana siitä kortista tulee ihan kunnolla virallinen?

      Poista
  3. "Koska me ei haluta" ... jopa mun mielestä aika itsekäs syy kieltäytyä elinluovutuksesta ja kertoo tietämättömyydestä. Vähän ko rasismi, tietyt uskonnot tai / ja kultit sekä muut typerät aatteet.

    En vielä ole täyttänyt elinluovutuskorttia. Ehkä olen liian kiltti, pelokas ja sinisilmäinen. Jonain päivänä aion kuitenkin hakea sellasen päänsärkylääkkeen oston yhteydessä.

    Oon itte jo (muutaman vuoden ajan) täysikäinen. Mulla pitäis olla se mokoma jo pidemmän aikaa lompakossa, mutta eeeei ole vieläkään. Tiiän että se on omaa syytäni (lue: saamattomuuttani) ettei mulla sitä korttia ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, samoilla linjoilla olen! Nyt oon vissiin onnistunut saarnaamaan tästä kortista niin paljon, että ne ei enää vastusta sitä!

      Juu, ymmärrän ton kyllä tavallaan! Jotenkaan elinluovutuskortti ei vaan oo sellanen asia, joka tulis otettua messiin apteekista muiden ostosten yhteydessä. Se asia pitää kyllä ehdottomasti muuttaa!

      Poista
  4. Mä itse olen täyttänyt elinluovutuskortin aikanani, mutta koska tupakoin, käytän alkoholia, olen ottanut tatuointeja ja käytän hormoneita, niin todennäköisesti elimiäni ei voida käyttää ikinä kenenkään iloksi riskien vuoksi. Mutta itse päätän omasta elämästäni, afterlifen jälkeen ei kyllä haittaa jos joku haluaa ne jo ehkä pilatut elimet jonkin iloksi käyttää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just noin munkin mielestä, jokanen päättää omasta elämästään ja siitä, miten sen elää! Parempi se elinluovutuskortti on olla, vaikka epäiliskin elintensä kuntoa luovutustilanteessa, kun eihän siitä mitään haittaakaan ole. :--)

      Poista
  5. Hyvä kirjoitus tärkeästä aiheesta! Oikein kiva nähdä, että maassamme kasvaa noin fiksuja ja kypsästi eettisiin valintoihin suhtautuvia nuoria. Kirjoitat kaiken lisäksi monipuolisen kivasti ja hyvin. Jos saan yhden vinkin jättää, niin muistahan käyttää pisteitä vähän enemmän. Osassa lauseista on seitsemän sivulausetta pilkulla erotettuna. Tulee vähän sellainen olo, ettei kirjoittaja innostuksissaan muista vetää happea missään välissä. :-)

    Jatka kirjoittamista, olet lahjakkuus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset Taneli! Kiitän myös vinkistä, pitääkin kiinnittää tohon jatkossa enemmän huomiota!

      Poista

© Kuvat ja tekstit ovat täysin omaa käsialaani, ellen toisin mainitse. Ethän siis kopioi niitä ilman lupaani.