27. heinäkuuta 2017

torstai-illan piristys eli nyt niitä kisuja (+ yksi koira)





















Tässä teille vihdoinkin aivan järkyttävä kuvaspämmi noista parista nappulasta Pohjanmaalta. Musta vanhus on Olli, pikkumies Jorma (no comments on his name) ja koiraherra Urho. Jorman kopioita siellä ois ollu muutama lisää, mutta ne ei ehtineet kesyyntyä sinä aikana, kun olin kyläilemässä siellä, joten piti jättää tänä vuonna välistä niiden kuvailut.

Eläinten kuvaaminen, kuten näkyy, ei ihan oo mun alaa, mutta toivottavasti saitte näistä kuvista edes jotain irti. Tykkään palata aina tänne, kun huono päivä iskee. Jotenkin toi Jorman ylisöpöys ja vauvamaisuus etenkin noissa sylikuvissa on jotain niin hellyyttävää. Äää, tuli ikävä.

Ja vinkki viitonen ahdettuna myös tähän postaukseen: älkää pitäkö mitään usean viikon herkkulakkoja kesällä. Not worth it, inhaa katella, kuinka muut lipoo niitä ah-niin-ihanan-viileitä jäätelöitään ja rapistelee karkkipussejaan. Enää viikko ja sitten vedän muutaman litran popcornia.

Hyviä heinäkuun vikoja päiviä! Nauttikaa edes tuosta sateesta, jos aurinko ei paista tämänhetkiseen lokaatioonne.
Ps. Sanokaa, että on ookoo ostaa päälle 600e objektiivi... Sanokaa, pliis.

23. heinäkuuta 2017

may i introduce you: vitutusviikko




Vitutusviikko takana, jihuu! Enkä nyt tosiaankaan puhu mistään "hilloviikoista" tai "Japanin hyökkäyksestä" vaan ihan pelkästään ruhtinaalisen vituiksi menneestä viikosta. Nimittäin meikäläiseltä irtisanoutui aivan kaikki. Ja ihan vielä painotus sanalla kaikki. Että nyt saa kerrankin valittaa, joohan?

Ekaksi meni puhelimen latausjohto taas paskaksi, piti ostaa uusi 33 (!) eurolla, tsiisus. Sitten täyttyi koneelta tila ja nää tän postauksen kuvat onkin melkein viimeisiä julkaisemattomia, jotka tää sökö vielä jaksoi ahtaa sisäänsä. Tilaukseen meni onneksi ulkoinen kovalevy, joka sekin söi lompakosta toivottoman määrän rahaa. Sitten meni se huppari, vaikka se menikin oikeasti monen monta viikkoa sitten, mutta ihan pakko mainita. Oon siis edelleen huppariton, toivon mukaan syksy ei saavu ainakaan hetkeen. Mitäs vielä... 

Juu, no sitten tää romupuhelin ja ne kengät ja se takki - tai ne takit. Puhelin on tosiaan vieläkin se sama vanha, josta oon valittanut jo useita kuukausia. Odotan vaan, että tosta yhestä puhelimesta tulee halvempi, koska 600 egeä jostain piippailevasta kapulasta on aivan liikaa. Hmm ja mun kaikki kengät (edelleen painotus sanalla kaikki) on jääneet liian pieniksi syistä x ja y, mutta mistään ei tunnu löytyvän uusia. Onnistuin myös rikkomaan ton mun ultimate luottotakin ja saattaisin ehkä mahdollisesti tarvita uuden, kun en pysty sitä enää paikkailemaankaan... Ja jotkut voi muistaakin, että myös se mun farkkurotsi on jäänyt liian pieneksi. Eli tuota noin juuh. Perustan pian jonkun varainkeruujärjestön, koska vaikka rahaa olisikin niin ei todellakaan ole haluja käyttää niitä vaivalla säästettyjä senttejä kaikkeen tähän. Heihei mitä, mähän ihan unohdin nuo rikki menneet silmälasit! Sain kyllä käytettyä korjauksessa, muttei ne ihan täydelliset enää ole. Kunpa mun mielikin pääsisi korjaukseen.

Maailman pisin valitusteksti takana. Mitään positiivista sanottavaa ei ole, ellei sitä lasketa, että jäljellä on enää viikon verran mökkeilyä ja sitten tämän kesän velvollisuudet on täytetty. Hip-vitun-hei. Pyydän anteeksi tätä kielenkäyttöäni, vaikka kyrsiikin niin paljon, että näen sen oikeutetuksi.

16. heinäkuuta 2017

oh it's such a shame for us to part












kuvat musta c emma
PAITA CARLINGS, FARKUT KARVE (CARLINGS), TAKKI H&M 

Suljetaan silmämme jooko täysin siltä, ettei kaikki tän postauksen kuvat sovi yhteen. Ja että en osaa päästää irti mun hiuksista. Näiden jälkeen on hyvä keskittyä lähinnä tuohon kisuun, josta on muuten pian tulossa pal-jon lisää söpöjä kuvia eli pysytelkää linjoilla niin pääsen piristämään teidän päiviä.

Hei niin mitä, meitsihän oli Pohjanmaalla, parhaan kaverin ja suvun luona! Siispä vuorossa on taas se sama vanha, puretaan sieltä tulleet fiilikset tänne ja surkutellaan sitä, kuinka pääsen takaisin vasta joululomalla -tekstioksennus. Talviturkki on heitetty pois, kissanpentua on pidelty sylissä, Kärkkäinen ja Tuuri on koettu vihdoinkin, heikoin tuloksin tosin. On juostu kaatosateessa talon ympäri, ammuttu ilmakiväärillä vesipulloja, ongittu ja surtu sitä, kuinka kissalle ei kelvannutkaan kala. Oon myös päättänyt vihdoinkin päästää irti mun kuolleeksi kuluneesta luottohupparista, mikä täten jättää mut elämään ilman hupparia. Eli jos mielessänne on paikkoja, joista saisi tämän kaltaisia huppareita niin vinkatkaa ja oon velkaa teille koko omaisuuteni.

Mitään pakollisia kosmetiikkalöytöjä suurempaa ei tullut hankittua, ellei tota vanhaa ja tällä hetkellä toimimatonta kameraa lasketa. Innostuttiin käymään pari tuntia ennen lähtöä kirpparilla ja voihan elämä mitä sieltä löysin! 22 eurolla laatikkokamera, josta voisi saada pari kymppiä enemmän. Ei huono, ehkä myyn tän vanhuksena ja muutan eläkepäiviksi Australiaan.